Jaa tämä sivu

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedin
torstai, 11 joulukuu 2014 15:55

Tyhjän tuijottaja

Kirjoittanut 

Turun Piirustuskoulussa tutkimme Albersin värioppia. Se on hyvin käytännöllinen teoria taiteilijalle, koska värien vuorovaikutus saa aikaan halutun vaikutelman katsojalle. Eri värit näyttävät erilaisilta toisen värin vieressä. Erilaisilla sävyillä voidaan vaikuttaa myös vieressä olevan muodon kokoon, leveyteen tai pituuteen. Luukorujen tekijä ei leiki väreillä vaan muodoilla ja syvyyksillä kuten kuvanveistäjäkin. Kuten kuvataiteessa syvyyden ja tilan luominen pintoja muokkaamalla saa aikaan halutun vaikutelman. 

Itämaisen tradition mukaan maailmankaikkeuden vastavoimat yin ja yang luovat energiaa, chi'tä (japaniksi ki). Kun kylmä ja lämmin riitelevät keskenään, syntyy tuuli. Positiivinen ja negatiivinen, valo ja varjo, aurinko ja kuu, mies ja nainen vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Valoa ei siis tiedä jos ei osaa verrata sitä pimeään. Tarvitsemme aina vertailukohdan, jotta voimme tarkastella jotain osana kokonaisuutta. Emme voi tietää energian olomuotoa ennenkuin sille annetaan vastapari. Maapallo on yin jos sitä verrataan aurinkoon. Jos vertaamme maata kuuhun, kuu onkin yin ja maapallo yang. Vaikka varjo on pimeämpää kuin valo, se ei koskaan ole totaalista. Varjossa on aina valoa ja valossa varjoa. Taiteilijan maalauksessa varjo ei näy mustana läiskänä vaan se on yleensä kylmän värin sekoituksia lämpimään.

Muotoon turtuu, kun sitä katselee kauan yhtäjaksoisesti. Kun kaiverrin raikaa ja pölyä syntyy, pitää välillä käydä ulkona katsomassa aurinkoa (tällä hetkellä toiveajattelua) tai hörpätä kuppi kahvia. Dremelin kanssa peuhatessa on se vaara, että jyrsinterän ahneus vie voiton ja kaivertajan kärsimättömyys tekee tepposet. Parturikaan ei saa hiuksia pidemmäksi jos on leikannut liikaa. Työ lasketaan siis hetkeksi pöydälle ja katsellaan muualle. Sitten tullaan taas työpöydän ääreen ja tutkitaan työn tulosta ja ennenkaikkea käännellään ja katsellaan sitä eri kulmista, myös nurjalta puolelta.

Luukorun tekijälle kauhistus on säännöllinen muoto. Risti, ympyrä, neliö tai kolmio, vaikkapa nuolen kärki. Työn edetessä silmä valehtelee, vaikka kuinka katsoisi, että aikaansaannos on säännöllinen joka puolelta. Seuraavana päivänä työpöydällä on epäsäännöllinen ja pahasti toiselle kyljelle kallistuva risti. Raivostuttavinta on kiire, koska kun olet saanut hiotun ja kiillotetun korun nyöritettäväksi, huomaat vasta silloin muodon epäsäännöllisyyden.

Pitää siis katsoa tyhjään kohtaan. Ei pintaan eikä reunaan vaan siihen mikä on tyhjää. Menikö vaikeaksi? Taiteilijan tunnistaa siitä, että hän seisahtuu ulkona omituisissa paikoissa katsomaan talon kulmaa, puun varjoa tai kiven ja sammaleen väriyhdistelmiä. Hän aistii ja kokee valon ja varjojen leikkiä, muotojen harmonisuutta ja miksei myöskin epäsuhtaa. Hänen maailmansa on elämyksiä täynnä joka hetki, arkisia asioita myöten. Häntä ei kiinnosta auringonlaskun kauneus, joka viehättää useampia ihmisiä. Häntä viehättää se hämyinen hetki ennen auringonlaskua, jolloin kaikki erottuu lämpimän pehmeänä valona ja varjona. Auringonlaskussa hän tarkkailee enemmän taivaan ja pilvien lämpimien ja viileiden värien yhteiseloa. Aivan kuten muusikko, joka analysoi ääniä musiikista, joita muut eivät kuule vaan kokevat.

Kun raivostumme jonkun mielipiteistä, kirjoitamme vihaisen sähköpostin ja klikkaamme menemään. Kannattaa kuitenkin lukea kirjoitus uudestaan, nukkua vaikka yön yli ja lukea taas kerran. Viha ja ärtymys sokaisee ja luemme asioita, joita ei ehkä ole olemassakaan. Silmämme ja korvamme poimivat asioita, joista olemme kiinnostuneita emmekä osaa tarkkailla täysin objektiivisesti ympärillä olevaa maailmaa. Silmät näkevät, aivot käsittelevät ja me koemme.

Kun olin pieni poika, halusin katsella maailmaa eri näkökulmista. Kiipesin puihin katselemaan maisemia ja konttailin saniaisten alla. Sieltä avautui aivan uudenlainen maailma, johon aikuiset eivät koskaan päässeet käsiksi. Se oli lintujen ja muiden eläinten valtakuntaa. Katsele maailmaa välillä eri näkövinkkelistä. Nauti aisteistasi, aisti ja koe hetki. Jätä se pakkomielteinen selfien ottaminen ja kännykän kaivaminen esille ikuistaaksesi kauniin ja tunnelmallisen hetken. Koe se, sillä se on ainutkertainen. Hämmästyminen ja kokeminen on sallittua!

 

Luettu 2302 kertaa Viimeksi muutettu torstai, 23 huhtikuu 2015 11:21

Jätä kommentti

Muista täyttää kaikki pakolliset tiedot (*) . HTML-koodi ei ole sallittu.

TILAUKSET

 

Tilaukset sähköpostilla petteri@luusolmu.fi tai soittamalla 040-5918 324.

Copyright © Sogo Budo Silenius 2016. All Rights Reserved.