FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedin
sunnuntai, 27 maaliskuu 2016 10:00

Aarteita luomassa

Kirjoittanut 

Vielä viimeinen silaus sarvityöhön. Perusmuoto on jo tehty, sivut hiottu huolellisesti, kiillotettu ja kyljet valkaistu. Niihin on idea jo valmiina. Vaaleat sivut ja ympärillä luonnonkarhea sarven pinta. Hyvä kontrasti. Teen kuvioinnit polttopiirtimellä; juokseva hirviemä ja vasa perässä. Siitä tulee juuri sellainen kuin suunnittelin mielessä. Upea fiilis, kun työ alkaa näyttää valmiilta. 

Nyt pitäisi vielä kiinnittää ferrosauva sarvikahvaan kiinni. Tästä tulee tulukset, jolla voi sytytellä tulet reissussa. Olen porannut reiän hieman liian ahtaaksi ja kun ujuttelen epoxiliimaa reikään, mielessä kalvaa epäilys, jotta olisiko ollut viisaampaa vähän suurentaa sitä ensin. Paniikissa pelkään, että liima jämähtää liian aikaisin enkä saa sauvaa istutettua kahvaan. Pöytää vastaan en saa painettua tarpeeksi kovaa, joten siirryn lattian pintaan ja käytän sitä alustana. Kuuluu se epämiellyttävä RAKS ja sarven kappaleet putoavat lattialle. Työhuone pullistuu hetkeksi perkeleistä, mutta huokaus häivyttää harmistuksen. Ehkä olisi sittenkin parempi ollut laittaa liimaus heti aluksi ja tehdä sitten viimeiset hienosäädöt? Jälkiviisaus on se parempi viisaus.

Nopea tarkastelu osoittaa, että ei tässä mitään hätää. Asia on korjattavissa, menee vaan lisää aikaa. Mielessä häivähti jo lopputyön asettelu sopivaa alustaa vasten, kuvat ja jakoon nettiin muidenkin ihasteltaviksi. Jätän työn huilaamaan ja teen sen seuraavana päivänä, kun yö on nukuttu ja mieli rauhoittunut. Ärkeleen kera ei kannata ryhtyä muuhun kuin ojan kaivamiseen. 

Seuraavana päivänä työ valmistuu, lisään nahkahihnapunoksen joka kruunaa työn. On uskomaton fiilis nähdä oma työ valmiina. Sitä ei oikeastaan haluaisi laittaa myyntiin ollenkaan vaan pitää itsellään. On vaikea luopua omista töistään. Varsinkin niistä ensimmäisistä ideoista ja tekeleistä. Toinen ja kolmas kopio eivät enää anna vastaavaa tunnetta, koska niissä ei näe enää sitä luovuuden siementä. Ensimmäistä katsellessa tulee olo kuin joku toinen olisi sen tehnyt.

Hienointa on asetella uusi työ kivialustalle, hakea sopivaa valokulmaa ja ottaa siitä kuvia nettisivuille ja facebookiin. Ihmisten kommentit osoittavat, onko koko työ ollut sen arvoista. Onko aikaansaannokseni tärkeä ja arvokas vain minulle itselleni vai ovatko muutkin sitä mieltä, että se on hieno ja ainutlaatuinen?

Idässä mestarit taistelutaidoissa ja taiteessa esittävät taitonsa ja taiteensa olevan jumalien aikaansaannosta. Omaa itseä ei korosteta vaan jonkin ainutlaatuisen katsotaan syntyneen vain heidän kauttaan – korkeamman johdatuksesta. Meillä taiteilija nostetaan jalustalle ja osoitetaan hänen itsensä erinomaisuus ja luova kyky. Yhtäkaikki, ideoissamme ja ajatuksissamme on energiaa, ja me teemme niistä muille näkyviä taideteoksia ja käyttöesineitä. Ideamme tulevat näkyviksi ja kosketeltaviksi. Minä ainakin toivon, että ne herättävät omistajissaan suuria tunteita ja mielihyvää. 

Sarvikahvainen ferrotulus syöpyy muistiini kaikkine viilan jälkineen, sahaamisen ja poraamisen äänineen ja polttopiirtimen tuoksuineen. Se on tehnyt minusta viisamman ja taitavamman, ja osaan välttää tehdyt virheet valmistellassani seuraavaa. Yksi johtaa aina toiseen – ja kolmanteen. Ehkä vielä parempaan ja hienompaan lopputulokseen?


Warning: count(): Parameter must be an array or an object that implements Countable in /var/www/fs3/41/luusolmu/public_html/templates/stone1/html/com_k2/default/item.php on line 250
Luettu 1422 kertaa Viimeksi muutettu keskiviikko, 10 elokuu 2016 09:51

Jätä kommentti

Muista täyttää kaikki pakolliset tiedot (*) . HTML-koodi ei ole sallittu.

TILAUKSET

 

Tilaukset sähköpostilla petteri@luusolmu.fi tai soittamalla 040-5918 324.

Copyright © Sogo Budo Silenius 2016. All Rights Reserved.